Dearvvašvuođabálvalusat
Dus lea vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki gielddas, mas ásat, dahje mas don deaivvat leat. Dus lea maid vuoigatvuohta oažžut dárbbašlaš dearvvašvuođaveahki spesialistadearvvašvuođabálvalusas. Fylkkamánni goziha dearvvašvuođabálvalusa ja meannuda váidalusáššiid, ja dan láhkai fuolaha, ahte don oaččut bálvalusaid, maidda dus lea vuoigatvuohta.
Don sáhtát váidalit, jos du vuoigatvuođat eai ollašuva
Don sáhtát váidalit, jos oaivvildat ahte it oaččo dearvvašvuođabálvalusaid, maidda dus lea vuoigatvuohta, dahje jos it leat ovtta oaivilis dan hárrái, mo dearvvašvuođabálvalus árvvoštallá du dálkkodandárbbu. Vai dat, gii lea dahkan mearrádusa, man hárrái don it leat ovtta oaivilis, galgá oažžut vejolašvuođa rievdadit oainnus, de galggat vuos sutnje ovddidit iežat váidalusa. Jos son ii mieđa du váidalussii, de dat sáddejuvvo viidáseappot Fylkkamánnii, mii mearrida ášši loahpalaččat. Fylkkamánni mearrádus lea loahpalaš, ja dearvvašvuođabálvalus ferte dan čuovvut.
Don sáhtát bivdit Fylkkamánni árvvoštallat, leago dearvvašvuođabálvalus ollašuhttán geatnegasvuođaidis
Fylkkamánni sáhttá maid árvvoštallat leatgo dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusa bargit rihkkon geatnegasvuođaideaset, nu ahte dat lea čuohcán dutnje. Dat sáhttá guoskat eanaš geatnegasvuođaide, earret eará dasa, ahte fágalaš dohkálašvuohta ii leat ollašuvvan dahje jos jávohisgeatnegasvuohta lea rihkkojuvvon. Don sáhtát sáddet Fylkkamánnii reivve, mas bivddát sin árvvoštallat dili. Ereliiggán duođalaš rihkkumiin Fylkkamánni sádde ášši viidáseappot Stáhta dearvvašvuođagehččui, mii sáhttá earret eará addit váruhusa dearvvašvuođabargiide dahje mearridit ahte sii masset autorisašuvnna.
Lea mávssolaš deattastit, ahte Fylkkamánni árvvoštallan dakkár áššiin ii váikkut njuolga váidaleaddji vuoigatvuođaide. Vaikko don livččetgo ožžon dohkketmeahttun divššu, de ii leat dus automáhtalaččat vuoigatvuohta buhtadussii dahje ođđa dikšui.